Raakaruokinta ja lihapohjainen ruokinta
Lemmikkien raakaliharuokinta on noussut vahvaan suosioon viime vuosina. Eikä ihme: puhtaat raaka-aineet, maistuvuus, monipuolisuus sekä soveltuvuus esimerkiksi monista allergioista ja yliherkkyyksistä kärsiville lemmikeille ovat avainasemassa siirryttäessä lemmikin raaka- tai lihapohjaiseen ruokintaan. Myös halu syöttää koiralle lajityypillistä ravintoa sekä tarkkailla koiranruoan kilohintoja ovat oikein hyviä syitä syöttää koiralle lihaa.
Näistä avaintekijöistä löytyvät myös tärkeimmät huomiot:
Puhtaat, suomalaiset raaka-aineet. Voimme varmasti kaikki olla yksimielisiä siitä, laadukas koiran liharuoka on valmistettu suomalaisista, puhtaista raaka-aineista. Kun lisäksi tuote-erät ovat jäljitettävissä ja seurattavissa, niin tiedät aina, mitä lemmikillesi syötät.
Maistuvuus. Jos koirallasi on taipumusta nirsoilla ruokakipon ääressä, voi ratkaisu löytyä jauhelihasta. Monipuolinen ja vaihteleva ruokavalio saa useimmat nirsoilijat putsaamaan ruokakuppinsa putipuhtaaksi kerta toisena jälkeen. Nappuloiden höysteeksi voi lisätä jauhettuja lihoja luuttomana, tai kokeilla valmiiksi kypsennettyjä lisukkeita!
Monipuolisuus. Tänään sika-nauta-jauhelihaa ja illalla rustoluita, huomenna broilerin palalihaa, keskiviikkona jauhettua lohta… Lihapohjaisella ruokinnalla koirasi ruokavaliosta saadaan monipuolinen, terveellinen ja suomalaisilla tuotteilla turvallinen tapa ruokkia ystäväsi.
Allergiaoireet kuriin. Hilseilevä turkki tai kutiavat korvat? Raakaruoka on lisäaineeton ja puhdas ruokintamuoto, jolloin tiedät tarkalleen, mitä koirasi syö. Jos koiralla epäillään ruoka-aineallergiaa tai yliherkkyyttä, voidaan niin sanottu eliminaatiodieetti toteuttaa helposti raakalihoilla. Liharuokinnalla koiran ruokavalioon voidaan helposti sisällyttää sopivia raaka-aineita ja jättää sopimattomat pois.
Lajityypillinen ravinto. Koira on alkujaan lihansyöjä, mutta se on vuosikausien saatossa sopeutunut hyödyntämään prosessoitua ruokaa sekä kohtuullisia määriä viljatuotteita. Koiran siirtäminen liharuoalle on siirtyminen kohti lajityypillistä, puhdasta ja terveellistä ruokintamuotoa.
Edullinen hinta. Raakapakasteiden kilohinnat ovat hyvin kilpailukykyisiä eri ruokintavaihtoehtoihin verrattuna. Syöttämällä lihaa koiralle kiittää paitsi koirasi, myös kukkarosi.
Tältä sivulta löydät neuvoja raakaruokintaan:
Koiran raakaruokinta - mitä ja miten?
Aloituspakkaus raakaruokkijalle, valmiiksi mietitty ostoskori
Raakaruoan annostus
Kuinka paljon raakaruokaa annetaan? Raakaruoan määrä
Tarkkaile tuotoksia - kakka kertoo kaiken!
Miten siirrän koirani raakaruoalle?
Siirtyminen raakaruokintaan esimerkin avulla
50/50-ruokintamalli
Koiran eliminaatiodieetti raakaruoalla
Koira kutiaa! Allergisen koiran ruokinta
Luithan myös tämän ennen raakaruokintaan siirtymistä?
Raakana, vai antaisinko sittenkin kypsää lihaa?
Tee koiran ruokinnasta helppoa!
Koiran raakaruokinta - mitä ja miten?
Mitä raakaruokinta on?
Monipuoliseen ja terveelliseen koiran raakaruokintaan sisältyy yleensä pari hyvää nyrkkisääntöä:
- ruokavalion pääraaka-aine on liha
- sopivassa suhteessa luuta tai kalsiumia muussa muodossa
- pieni määrä sisäelimiä
- kasviksia tai muu kuidun lähde.
Ruoan joukkoon on hyvä tarvittaessa lisätä:
- kalaöljyä (omega-3-rasvahappojen lähde)
- E-vitamiinia
- D-vitamiinia
- sinkkiä
- jodia (saa esimerkiksi merilevästä)
Perusterve aikuinen koira voi hyvin näillä eväillä. Suosittelemme vitamiini- ja kivennäistasapainon varmistamiseksi lisäravinteiden lisäämistä sen mukaan, mitä koira todellisuudessa syö. Noudatathan lisäravinteiden annosteluohjeita.
Ikääntyvälle koiralle voi olla hyvä lisätä nivelten hyvinvointia tukevia valmisteita.
Toinenkin hyvä nyrkkisääntö: Lähtökohtaisesti monipuolisen ravitsemuksen pohjana on hyvä käyttää eri eläinten lihoja sekä kalaa ja kananmunaa, jos koira niitä voi syödä. Toki ruoka-aineallergioista tai muista yliherkkyyksistä kärsivä koira ei välttämättä voi syödä kaikkea, ja onpa yksilöitä, jotka eivät voi syödä kuin yhtä sille sopivaa eläinproteiinia. Ruokavalio koostetaan kunkin yksilön tarpeista lähtien.
Aloituspakkaus raakaruokkijalle
Kokosimme valmiiksi ostoskorin, joka sisältää koiran raakaruokakuppimallin mukaiset tuotteet: luuttoman kalkkunanjauhelihan, luullisen broilerjauhelihan, lohta, kasvissosetta, maksaa, merilevää, pellavaöljyä, D-vitamiinia sekä sinkkiä. Tämä ostoskori on esimerkki tasapainotetusta, valmiista ruokakokonaisuudesta - muuta omaa ostoskoriasi oman lemmikkisi ravitsemukseen soveltuvaksi.
Perusruoat ja lisäravinteet
Harkitse lisäksi näitä
Raakaruoan annostus
Terveen aikuisen koiran, 20 kg, raakaruuan annostelu voisi näyttää esimerkiksi tällaiselta.
Esimerkin ruokakupista löytyy yhteensä hieman alle 500 g ruokaa, josta 300 g lihaa, 100 g luullista lihaa (sis. 30 g luuta), 40 g maksaa ja 40 g kasvissosetta sekä lisäravinteet.
Sama asia toisin ilmaistuna:
Lihan osuus voi vaihdella yksilökohtaisesti 40-70 % välillä, ja vastaavasti luun osuus 30-60 prosenttia päivittäisestä ruokamäärästä. Sopiva kasvisten osuus voi koirakohtaisesti olla 5-8 %. Kasvisten osuutta voi lisätä tuomaan kuituja, nestettä sekä kylläisyyden tunnetta. Sisäelimiä voi tarjoilla esimerkiksi 8 % päiväannoksesta. Maksa, joka on tärkein sisäelin raakaruokinnassa, sisältää runsaasti A-vitamiinia. Rasvaliukoisena vitamiinina se voi liikaa syötettynä pitkällä aikavälillä kertyä elimistöön, ja tästä syystä maksan oikea syöttömäärä on hyvä tarkistaa. Maksan osuus ruokavaliosta viikkotasolla on minimissään 1,5 g / koiran painokilo. Toiset tykkäävät tarjoilla maksaa kerran viikossa kerta-annoksena, toiset antavat maksaa hieman joka päivä.
Kuinka paljon raakaruokaa annetaan?
Raakaruoan määrä
Aikuiselle koiralle lähtökohtana ravinnon määrässä voidaan pitää 1,5-3 % koiran painosta. Tässä esimerkkejä ravinnon määrästä päivätasolla, laskettu 2,5 % mukaan:
| 5 kg | 10 kg | 15 kg | 20 kg | 25 kg | 30 kg |
| 125 g | 250 g | 375 g | 500 g | 625 g | 750 g |
35 kg | 40 kg | 45 kg | 50 kg | 55 kg | 60 kg |
| 875 g | 1000 g | 1125 g | 1250 g | 1375 g | 1500 g |
Ruoan määrään vaikuttavat muun muassa koiran koko, ikä ja aktiivisuustaso.
Koiran koko. Pienikokoiset koirat syövät todennäköisesti suhteessa isompia annoksia kuin isot koirat, sillä pienten koirien aineenvaihdunta ja energiankulutus on usein nopeampaa. Kokonaisenergian saannissa tulee huomioida myös päivittäin saatavat muut syötävät (puruluut, herkut ja välipalat), sillä kannattaa muistaa, että vyötärölinja saattaa myös kadota yllättävän nopeasti.
Koiran ikä. Terhakka juniorikoira kuluttaa selkeästi enemmän energiaa kuin seesteinen seniorihauva. Pentujen ravinnontarve voi kohota jopa 10 prosenttiin pennun painosta, siinä missä mukavuudenhaluiselle, laiskanpulskealle koiravanhukselle riittää mainiosti 1,5 % annoskoko (jos lasketaan mukaan se jokapäiväinen possunkorva, joka on saatu ruoan päälle joka ikinen päivä viimeiset 9 vuotta, niin ehkä 1,2 %).
Aktiivisuustaso. Jos koiralla on tarvetta tarkkailla vyötärölinjaansa tai se muutoin kuluttaa vähän, mennään ruokamäärässäkin asteikon alalaidassa. Aktiivisille, runsaasti energiaa kuluttaville koirille tarjoillaan ruokaa enemmän. Myös raaka-ainevalinnoilla on merkitystä: laitetaanko kuppiin vähärasvaisia eväitä, vai koostuuko suurin osa ruoasta lihaisesta rasvasta.
Koira itsessään on paras mittari. Kun tunnustelet koiraasi kylkiluiden kohdalta, voit turkin alta tuntea kevyen rasvakerroksen, ja sen alta kylkiluut. Jos kylkiluita ei tunnu edes tunnustelemalla, voi olla tarvetta tarkastella ruoan annoskokoa ja -sisältöä. Jos kylkiluut ja/tai selkäranka tuntuu, on ruoan määrää ja/tai energiatiheyttä tarpeen lisätä.
Tarkkaile tuotoksia - kakka kertoo kaiken!
Erinomainen mittari koiran sopivaan ruokintaan on se, mitä toisesta päästä tulee ulos. Kun uloste on kiinteää ja sopivan tummaa ja koira ulostaa keskimäärin kahdesti päivässä, ollaan hyvällä tolalla. Vaaleankeltainen tai lähes valkoinen pipanoina ulos putkahteleva tuotos kertoo usein liian suuresta luun osuudesta ruokavaliossa, hyvin tumma ja löysänpuoleinen uloste voi kertoa - monen muun tekijän ohella - vaikkapa turhan runsaasta sisäelinannoksesta ruoassa. Poikkeuksellisen löysä uloste, tai vastaavasti ummetusoireet, vaativat aina toimenpiteitä jopa eläinlääkärikäyntiin asti, joten muista tarkkailla koirasi tuotoksia!
Miten siirrän koirani raakaruoalle?
Haluat siirtää koirasi raakaruoalle? Hienoa! Tapoja vaihtaa raaka- tai lihapohjaiselle on yleensä kaksi: hitaammalla, asteittaisella vaihdolla tai kertaheitolla. Kummassakin tavassa on hyvä muistaa peruslähtökohdat:
- Yksi uusi proteiini kerrallaan. Raakaruokintaan vaihtamiselle ei ole kiire, anna koirasi suolistolle aikaa totutella uuteen ruokintamuotoon ja uuteen raaka-aineeseen. Näin saadaan myös kiinni mahdollisia yliherkkyyksiä aiheuttavat raaka-aineet.
- Aloita luuttomalla lihalla. Luuainekseen totuttautuminen voi olla hitaampaa kuin luuttomaan lihaan totuttaminen. Tarkkaile koirasi jätöksiä.
- Vaihtoprosessi läpi kuukaudessa. Perusterve, aikuinen koira ei ehdi alkaa kärsiä puutoksista, jos vaihtosuunnitelman läpivientiin käytetään kuukausi.
- Muista lisäravinteet. Muista lisäravinteet tasapainotetun ruokavalion takaamiseksi.
Tarvittaessa, voit aloittaa kypsentämällä. Jos raaka tuntuu vievän koiran vatsan löysälle, voit aivan hyvin alussa kypsentää lihat. Helposti kypsennys tapahtuu paistamalla pannulla (ilman paistorasvaa), reunallisessa astiassa uunissa tai vaikkapa keittämällä.
Vinkki: Kennel-Rehun annospussit voi laittaa avaamattomina kattilaan keittymään. Seuraavalla kerralla, jätä kypsennysaste pykälän verran raaemmaksi, ja sitä seuraavalla kerralla taas vähän raaemmaksi ja niin edespäin.
Esimerkki suunnitelmasta raakaruokintaan siirtymisessä
Yksi malli ruokavalion vaihtoon nappulasta raa’alle:
- viikko, valitse jompikumpi aloitustapa:
a) asteittainen vaihto nappulasta lihaan
b) nappulat kerralla pois, ja kuppiin tilalle jauhettua lihaa - viikko: lisätään ruokavalioon 1-2 uutta eläinproteiinia ja aloitetaan totutus sisäelimiin (luuainekseen totuttelun voi aloittaa)
- viikko: totutetaan asteittain luuainekseen sekä taas 1-2 uuteen eläinproteiiniin
- viikko: nostetaan luuaineksen määrä tavoitetasolle -> raakaruokintamalli normalisoituu.
Muista lisäravinteet. Valitse monivitamiinivalmiste, jolloin lisät tulevat helposti yhdestä purkista. Jos koirallasi on allergioita tai hyvin herkkä ruoansulatus, lisäravinteet voi olla hyvä lisätä yksitellen ja pikkuhiljaa ruokavalioon. Vatsa saa aikaa tottua myös lisäravinteisiin, ja näin voidaan myös seurata, jos joku lisäravinnevalmiste ei sovi koiralle.
Vinkki: Pidä ruokapäiväkirjaa - ja tarvittaessa oirepäiväkirjaa. Ruokintaa muuttaessa kannattaa pitää ruokintapäiväkirjaa. Se on helppo toteuttaa vaikka ruutuvihkoon tai excel-tiedostoon. Kirjoita ylös päivämäärä, mitä raaka-aineita ja lisäravinteita annoit ja kuinka paljon. Muista listata myös puruluut, koulutusherkut ja muut syötävät. Tarvittaessa, voi olla hyvä listata myös koiran päiväkohtaiset oirekuvaukset, kuinka koiran elimistö reagoi muutokseen. Ruokintapäiväkirjaan voi aina palata tarkistamaan, mitä vaihdoksia ja muutoksia ruokintaan tehtiin missäkin vaiheessa, ja millaisin vaikutuksin.
- a) Asteittainen vaihto nappularuoasta lihapohjaiseen ruokintaan
Asteittaiseen vaihtoon nappulasta lihapohjaiseen ruokintaan on monia syitä. Yksi voi olla erittäin herkkävatsainen koira tai että koira ei ole aiemmin tottunut syömään lihoja, varsinkaan raakana – kukaan ei varmasti halua ripulikierrettä lemmikkinsä kohdalle, joka saattaa koitua herkälle yksilölle liian rajusta ruokavalion vaihdoksesta.
Asteittaiseen raakaan lihaan totuttamiseen kannattaa käyttää vähintään viikko, erittäin herkkävatsaisilla koirilla pitempäänkin. Valitse lihalähteeksi luuton, helposti sulava liha, jonka tiedät soveltuvan koirallesi. Tällaisia ovat monesti olleet kalkkuna tai broileri. Lisää ensimmäisenä päivänä koirasi ruokakuppiin pieni määrä lihaa. Seuraavana päivänä lihan määrää lisätään hieman, ja näin lihan osuutta nostetaan asteittain. Kun huomataan, että koiran ruoansulatus sietää uuden ravintoaineen, ruvetaan lihan määrää lisäämään entisestään ja nappulan määrää vähentämään samassa suhteessa.
- b) Vaihto kerralla lihapohjaiseen ruokintaan
Monet haluavat vaihtaa raakaruokaan kertaheitolla. Tämä on ihan toimiva vaihtoehto etenkin, jos tiedät koirasi sietävän raakoja lihoja (ja vaikka et tietäisikään – koiran ruoansulatus on yllättävän tehokas toiminnallinen paketti!) Voit käyttää vaihdon yhteydessä myös vatsaa tasapainottavia pektiini- ja maitohappovalmisteita.
Edellisellä ruokintakerralla koirasi syö tuttua nappulaa, seuraavalla annoksella sitten vain pelkkää lihaa. Toiset saattavat puhua paastottamisen puolesta tässä yhteydessä, mutta tänä päivänä paastottamista ei välttämättä suositella. Jos koirasi syö esimerkiksi kahdesti päivässä, on välissä riittävästi aikaa suolen luonnolliselle tyhjentymiselle.
Valitse lihalähteeksi luuton, helposti sulava liha, jonka tiedät soveltuvan koirallesi. Tällaisia ovat monesti olleet kalkkuna tai broileri.
- Kun ruokakupista on muutaman päivän löytynyt pelkkää lihaa ja vatsa toimii, voidaan ravintoon lisätä uusi eläinproteiini (esimerkiksi nauta, vaikkapa vatsaystävällisenä naudanmahana) ja aloittaa samalla totutus sisäelimiin. Sisäelimet, erityisesti ravintoarvoiltaan tärkeä maksa, on aika tuhtia tavaraa ja se vaatii usein koiralta totuttelua, eli aloita pienin annoksin. Huomioithan, että raakaruokinnassa sydäntä ja mahaa ei lasketa sisäelimiksi.
- Seuraavaksi mukaan otetaan luuainesta sisältävää ravintoa. Alkuun voi olla hyvä valita jauhelihaa, joka sisältää luuta, ja seuraavassa vaiheessa testata kokonaan syötäviä, helposti sulavia luita – esimerkiksi broilerinkauloja tai broilerinsiipiä. Aloita maltillisesti: luuaines voi tottumattomalla koiralla vetää vatsan löysälle, tai tottuneellakin koiralla liian isona kerta-annoksena aiheuttaa ummetusta. Voit lisätä mukaan taas yhden uuden eläinproteiinin (esimerkiksi jauhettu lohi).
- Luuaineksen määrä nostetaan koiralle sopivalle tasolle. Kun koiran elimistö sulattaa hyvin luuainesta, voi koiralle alkaa tarjota kokonaisia syötäviä luita, kuten vaikkapa broilerinsiipiä tai kalkkunankauloja tai vielä rouheampaa pureskeltavaa, kuten sian selkärankaa. Ruokavalioon lisätään seuraava uusi eläinproteiini, esimerkkinä vaikkapa poro - ja huom., useimmiten saatavilla oleva jauhettu poro on luupitoista, joten tässäkin yksi vaihtoehto kalsiumin tarpeen takaamiseksi. Muistathan, että liian suuri luuaineksen määrä koiran ruokavaliossa ei hyödytä lemmikkiä.
Noin neljässä viikossa koirallesi on totutettu useampi (vähintään kolme, neljä) eri eläinproteiinia, sisäelimiä sekä luupitoiset ainekset. Tästä eteenpäin vain taivas on rajana uusien raaka-aineiden, erilaisten luiden tai vaikka palalihojen muodossa. Ruokakuppiin voi halutessaan lisätä vaihtelua kokonaisilla kananmunilla, raejuustolla, erilaisilla kaloilla (osa järvikaloista tulee aina kypsentää loistartuntavaaran vuoksi), hirvellä, jäniksellä, ja mitä ikinä tahdotkaan koirallesi tarjota.
Muista lisäravinteet. Monipuolinen, tasapainotettu liharuokinta tarvitsee lisäravinteita. Purkista saa jauheina ja tabletteina koirille ja kissoille suunniteltuja monivitamiinivalmisteita, tai voit halutessasi koostaa ne erikseen. Tärkeimmät lisät ovat sinkki, D-vitamiini, E-vitamiini (esim. pellavansiemenöljystä) ja jodi (esim. merileväjauheesta). Elintärkeä kalsium saadaan ruokavalion luuaineksesta sekä A-vitamiini sisäelimistä (erityisesti maksa).
Muista myös kypsennetty vaihtoehto. Puhumme paljon tässä yhteydessä raakaruokinnasta, ja ohjeistus on ajateltu nimenomaan raakaruokittavalle koiralle. Toisille koirille kypsennetty liha vain yksinkertaisesti toimii paremmin. Voit oikein hyvin soveltaa ohjetta myös kypsennetyillä lihoilla, mutta korvaa luupitoiset lihat ja luut purkista saatavalla kalsiumlisällä.
Miten siirrytään raakaruokintaan?
Käytännön case-esimerkki: Hertta
Jokaisen koiran matka raakaruokittavaksi on omanlaisensa, siksi yhtä ja kaikille sopivaa ohjetta on hyvin vaikea antaa. Haluamme kuitenkin tuoda esille yhden konkreettisen ja todellisen esimerkin helpottamaan ruokavalion suunnittelua omalle koiralle.
Älä epäröi ottaa yhteyttä tarvittaessa ammattitaitoiseen raakaruokintaneuvojaan, joka tekee koirallesi yksilöidyn ruokintasuunnitelman.
Tässä Hertta-tanskandoggin esimerkkiruokavalio viikkotasolla raa’alle siirtymisestä. Aiemmin Hertta söi pelkkää nappulaa ja lohiöljyä. Hertalla ei ollut tiedossa ruoka-aineallergioita, joten ruokavalioon saatiin lisättyä hyvin monipuolinen kirjo erilaisia eläinproteiineja. Hertta painoi 63 kg. Tälle koiralle sopiva päiväannos oli 1200 g (eli noin 2 % painosta), josta 600 g oli lihaa, 500 g luuta ja loppuun 100 grammaan sisältyivät sisäelimet ja kasvikset.
Viikko | Ruokavalio viikkotasolla |
viikko 1, siirtyminen kerralla | kalkkunanjauhelihaa ja naudanmahaa, lohiöljy, maitohappobakteeri, AB-piimä |
viikko 2 | uutena lisättiin luullinen broilerinjauheliha, (broilerin siipi), merilevä |
viikko 3 | uutena lisättiin naudanliha, naudanmaksa, sika-nautajauheliha, luuton broileri, broilerin sisäelimet, kasvissose, pellavaöljy |
viikko 4 | uutena lisättiin broilerin kaulat ja siivet, naudan rustoluut, sian luut, sinkki ja D-vitamiini |
Pari viikkoa alussa Hertta söi vatsaa tasapainottavia maitohappobakteereja sekä AB-piimää helpottamaan vaihdosta. Kun vatsa toimi, jätettiin nämä pois. Broilerin kokonaiset siivet aiheuttivat alkuun vatsan huonontumista, minkä vuoksi siivet jätettiin pois ja annettiin ruoansulatuksen tottua luupitoiseen vähän hitaammin. Yksittäisiä eläinproteiineja saatiin lisättyä vauhdikkaasti, sillä Hertalla ei ollut allergioita. Kuitenkin, jokainen uusi asia ruokavaliossa otettiin mukaan yksitellen, ja välissä tarkistettiin tuotteen sekä annostelun sopivuus muun muassa seuraamalla toisesta päästä ulos tulevan tuotoksen laatua.
Seuraavina viikkoina ruokavalioon ilmestyivät myös lohi, poro, lammas, kalkkunankaulat ja kalkkunankoivet sekä kananmuna.
"Koska Hertan kohdalla ei hoidettu mitään allergiaa tai iho-oiretta, olivat raakaruokinnan parhaat ja selkeimmät erot aiempaan ruokavalioon nähden kiinteytynyt kehonkoostumus, selkeästi erottuva lihaksisto ja jo aiemmin hyvinvoiva turkki sai vielä ekstrasilauksen kiiltoa. Omistajana olin tyytyväinen, kun tiesin tarkalleen, mitä koira syö - puhtaita, kotimaisia raaka-aineita, ilman väri- tai säilöntäaineita. Liharuokinnan ansiosta Hertta oli myös loistavassa lihaskunnossa aivan loppuun saakka." -Heidi R.
50/50-ruokinta
Hyvin monet koirat ruokitaan ruokintamallilla, jota voi kutsua 50/50-ruokintamalliksi. Mallissa huomattava osa, yleensä noin puolet tai vähintään puolet ruoasta on lihaa ja toinen puoli kuivamuonaa. Lihan ja nappulan suhde saattaa vaihdella, esimerkiksi 2/3 lihaa ja 1/3 kuivaruokaa. Ruokintamalli onkin erittäin toimiva: kuivanappulasta koira saa suojaravinteita, ja samalla lihalisä tuo maistuvuutta ja, niin - lihaa koiran ruokavalioon. Jos 50-50-ruokailu on jatkuvassa käytössä, on ruokavalioon suositeltavaa lisätä ylläpitoannos vähintään sinkkiä ja D-vitamiinia sekä varmistaa kalsiumin saanti joko luullisena lihana tai kalsiumjauheena. Sinkkiä ja D:tä annetaan puolet määrästä, jota antaisit pelkällä raakaruokinnalla.
Voiko (luupitoista) lihaa ja nappulaa syöttää yhtä aikaa?
On täysin makuasia, haluaako tarjoilla nappulat yhdessä vai erikseen lihojen ja luullisten lihojen kanssa. Sinulle ja koirallesi sopivin tapa löytyy testaamalla.
Lähtökohtaisesti luuttoman lihan voi tarjota samanaikaisesti nappulan kanssa samalla aterialla. Koiran ruoansulatus hoitaa lihan ja nappulan yhtäaikaisen sulatuksen hyvin.
Myöskään (jauhetun) luullisen lihan sekä nappulan yhtäaikaisessa syöttämisessä ei yleensä esiinny ongelmia. Kuitenkin, on hyvä huomioida, että luuaines sulaa koiran ruoansulatuselimistössä vähän eri tahtiin kuin kuivamuona, ja huonolla tuurilla liian iso, kerralla nautittu luuannos voi aiheuttaa suolitukosvaaran. Koska jokainen koira ja sen ruoansulatuselimistö on omanlaisensa – vaikutuksensa on esimerkiksi koiran koolla, iällä sekä missä muodossa ja kuinka paljon luupitoista annetaan, – on myös luupitoisen ravinnon sopiva kertamäärä testattava omalle koiralle, esimerkiksi nostamalla asteittain luuaineksen määrää.
Turvallisin ratkaisu voi olla syöttää luupitoiset tuotteet eri aterialla nappuloiden kanssa – etenkin, jos haluat tarjota kalsiumin kokonaan syötävien luiden muodossa, kuten kalkkunankauloina tai broilerinsiipinä. Varman päälle pelatessa nappulan kanssa tarjoillaan vain luutonta lihaa, ja kalsiumlisä annetaan jauheena.
Kuinka paljon lihaa ja kuivamuonaa laitetaan?
50-50-ruokinnassa nappulan osuus puolitetaan ja lihaa lisätään tuplamäärä siihen, mitä otit kuivanappulaa pois.
Esimerkiksi: Aiemmin koirasi on syönyt 200 g (tai 5 dl) nappuloita |
Lihan suurelta kuulostava osuus suhteessa nappulamäärään johtuu siitä, että lihassa on luontaisasti runsaasti nestettä (60-80 %) ja kuivamuona on nimensä mukaisesti kuivaa, eli vedetöntä. Kun kuivamuonaan lisätään tarvittava vesi, turvotettu nappula vastaa määrällisesti samaa lihamäärän kanssa.
Koiran eliminaatiodieetti raakaruoalla
Mikäli koirallasi epäillään ruoka-aineallergiaa, on ruokavalioon syytä tehdä muutoksia. Yksi tapa selvittää allergisoivat raaka-aineet on tehdä eliminaatiodieetti. Eliminaatiodieetissä koiran ruokavalio pelkistetään sellaiseksi, että koira syö ainoastaan ravintoa, joka ei aiheuta oireita. Koiran oireilukierre katkaistaan ja ”tilanne nollataan”, ja sen jälkeen ryhdytään lisäämään uusia raaka-aineita ruokavalioon yksi ainesosa kerrallaan. Näin saadaan selvitettyä, mitkä raaka-aineet koiralle sopivat ja mitkä taas aiheuttavat oireita. Eliminaatiodieetti on hidasta, mutta yleensä varsin palkitsevaa, kun lopputulemana on terve, hyvinvoiva lemmikki!
Eliminaatiodieetillä myös herkut, välipalat ja koulutusnamit pitää jättää hetkeksi pois (tuotesisältöjä kannattaa muutenkin lukea pussin kyljestä: moni ruoka ja herkku voi sisältää yllättäviäkin ainesosia).
Raakaruokinnalla eliminaatiodieetti aloitetaan yhdellä, helposti sulavalla raaka-aineella, jonka tietää varmasti sopivan. Sellainen voisi olla esimerkiksi kalkkunanjauheliha. Jos allergian aiheuttajaa ei tiedetä tai niin sanotusti ”kaikki allergisoi”, suositellaan eliminaatiodieetti aloitettavan raaka-aineella, jota koira ei ole syönyt aiemmin. Tällainen voisi olla esimerkiksi riistan liha, kuten poro. Vinkki! Jos tuntuu, että raaka liha aiheuttaa vatsaoireita, kokeile, sopisiko koirasi eliminaatiodieettiin paremmin kypsennetty, luuton liha.
Kun ensimmäistä raaka-ainetta on syöty pari kuukautta ja oireet on saatu kuriin, voidaan lähteä testaamaan seuraavaa valkuaislähdettä. Mikäli oireet palaisivat, poistetaan ainesosa ruokavaliosta välittömästi ja palataan ruokinnassa yksi pykälä taaksepäin. Tiesitkö, että ruoka-aineperäiset allergiat voivat vaikuttaa elimistössä jopa kahdeksan viikkoa? Tämän takia, allergiaa tai oireita aiheuttaneen ravintoaineen poistamisen jälkeen pitäydytään seuraavat kaksi kuukautta koiralle sopivassa raaka-aineessa. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä kokeilemaan seuraavaa, uutta valkuaislähdettä.
Huomaathan, että allergiaa aiheuttaa yleensä eläinproteiini eli eläinvalkuainen: näin ollen rasvat ja öljyt eivät yleensä aiheuta allergioita. Toki on olemassa yksilöitä, joille joku tietty raaka-aine ei sovellu yhtään missään muodossa. Tämä on kuitenkin suhteellisen harvinaista.
Eliminaatiodieetin aikana on hyvä pitää ruoka- ja oirepäiväkirjaa. Kirjoita ylös päivämäärä, syötetty ravinto sekä mahdolliset oirekuvaukset ja suoliston reaktiot uusiin raaka-aineisiin. Näin pysyt paremmin kartalla siitä, missä mennään koirasi ruokavalioremontin kanssa.
Tsemppiä!
Koira kutiaa! Allergisen koiran ruokinta
Miten ruokin ruoka-aineallergikkoa?
Onko koirallasi jatkuvaa kutinaa, töhnivät korvat, huonoa kakkaa tai koirasi piereskelee paljon? Jos koirallasi on epämääräisiä, pitempään jatkuneita oireita korvissa tai tassuissa (hiivaa, töhnää tai kutinaa), ihossa (ihottumaa, kutinaa, punoitusta) tai vatsan toiminnassa (hajuhaitat, löysä uloste tai ripuli), on hyvä alkaa selvittää oireiden syytä. Moni näistä jatkuvista oireista voi olla merkki koiran ruoka-allergiasta tai yliherkkyydestä jollekin ruoan ainesosalle. Ensin on kuitenkin hyvä käydä eläinlääkärillä ja sulkea pois sairaudelliset syyt.
Jos ja kun päädytään koiran ruokaremonttiin ja päätät siirtää koirasi raakaruoalle tai lihapohjaiselle ruokinnalle, on hyvä aloittaa koiran eliminaatiodieetti. Lue aiheesta oma artikkeli tältä sivulta.
Ensin on hyvä selvittää, mitä raaka-aineita koira on syönyt aiemmin, ja vaihtaa raaka-aineen lähdettä – mieluusti sellaiseksi, mitä koira ei ole aiemmin syönyt. Tästä syystä monelle allergikkokoiralle sopivia raaka-aineita voivat olla esimerkiksi hevonen, poro, lammas, hirvi, peura ja jänis.
On myös hyvä muistaa, että siipikarjassa eri linnut ovat eri proteiinilähteitä. Kanalle/broilerille allerginen koira saattaa voida syödä kalkkunaa, ankkaa, tai vaikkapa sorsanlihaa. Sorsaa on vain vähän hankalammin saatavilla, valitettavasti.
Proteiini eli valkuainen aiheuttaa allergiaa, mutta rasva ei?
Tämä onkin hyvä huomio. Useimmiten nimenomaan eläinproteiini = eläinvalkuainen on allergisia oireita aiheuttava osanen ravinnossa. Rasva, eli ”öljy”, ei yleensä aiheuta oireita. Näin ollen esimerkiksi lohen proteiinille herkistynyt koira ei voi syödä lohen lihaa, mutta voi syödä ravinnossaan lohiöljyä (ainakin pieniä määriä) ja saada näin elintärkeitä rasvahappoja ravintoonsa. Käytimme kuitenkin sanoja ”useimmiten” ja ”ei yleensä” – toisin sanoen, on hyvin mahdollista, että jokin raaka-aine aiheuttaa koiralle niin vahvan allergisen reaktion, että tämä raaka-aine ei sovi missään muodossa, edes rasvan muodossa. Öljyissä ja rasvalisissä on onneksi myös vaihtoehtoja ja valinnanvaraa: lohiöljyn lisäksi löytyy mm. pellavansiemenöljyä ja laadukkaita ja monipuolisia kasviöljyvalmisteita.
Mitä herkkuja tai luita voi antaa allergiselle koiralle?
Hyvänä ohjeena voidaan sanoa, että anna allergiselle koiralle täyslihapitoisia herkkuja ja puruluita samoista raaka-aineista, jotka sille varmasti sopivat ja joita se syö ravinnostaan. Jos koirasi voi syödä nautaa, voit silloin syöttää naudan jauhelihan ja -mahan lisäksi naudan luita, naudasta valmistettuja herkkupaloja ja naudannahkaluita – siis niitä tavallisia puruluita. Vaihtoehtoja onneksi on tänä päivänä jo mukavan laajasti: esimerkiksi hevosta, poroa, peuraa, kalkkunaa ja kalaa löytyy monissa erilaisissa muodoissa koirasi palkitsemiseen.
Lue pakkausselosteet
Namipussien ja ruokasäkkien tuotesisältöjä kannattaa lukea: harmillisen moni teollisuuden tuote sisältää paljon muutakin, kuin mitä tuotteen nimi antaa ymmärtää. Vaikka pussin päällä lukee isoilla kirjaimilla esimerkiksi lammas, voi tuotesisältö paljastaa aivan muuta: viljoja eri muodoissa, sokereita, väriaineita, eläinperäisiä tuotteita (joiden raaka-aineita ei ole eritelty, eli voivat olla mitä vaan!) ja sitten – ”4 % lammasta.”
Luithan myös tämän?
Raakalihamme ovat lemmikkieläimille suunnattuja täydennysrehuja. Koiran ja kissan lihapohjainen ruokinta ei ole rakettitiedettä, mutta pientä pohjatietoa raakaruokinnasta on hyvä hankkia ennen sen aloittamista. Suosittelemme osana monipuolista ja terveellistä ruokavaliota riittävien lisäravinteiden käyttöä – liian yksipuolinen ravinto saattaa pitemmällä aikavälillä johtaa erilaisiin puutostiloihin. Jokainen lemmikki on oma yksilönsä, niin ovat myös sen ravitsemukselliset tarpeet. Lemmikin omistaja on aina viime kädessä vastuussa lemmikkinsä ruokintaan liittyvistä päätöksistä.
Emme myöskään väheksy muita ruokintavaihtoehtoja: Yhdelle paras tapa ruokkia koiransa on puhdas barf-ruokinta, toiselle sopivin vaihtoehto voi löytyä laadukkaasta täysravintonappulasta tai vaikkapa niin kutsutusta kotiruokinnasta ja kolmannelle paras vaihtoehto on niin sanottu 50:50-ruokinta, jossa puolet on nappulaa ja puolet lihaa. Tarvittaessa voi olla tarpeen kääntyä eläinlääkärin tai lemmikkien ravintoterapeuttien puoleen.
Muista aina hyvä hygienia käsitellessäsi raakaa lihaa. Pese välineet sekä kädet hyvin, ja säilytä lemmikkien raakaruoat erillään ihmisten ravinnosta. Lue lisää täältä.
Raakana, vai antaisinko sittenkin kypsää lihaa?
Puhumme paljon lihapohjaisesta ruokinnasta. Tälle on selkeä syy: Meidän mielestämme on ihan OK kypsentää koiralle syötettävä liha. Siksi emme puhu ainoastaan raakaruokinnasta tai barffauksesta, vaan puhumme paljon lihapohjaisesta ruokinnasta.
Syitä lihojen kypsentämiseen voi olla monia. Koiran ruoansulatus ei välttämättä siedä raakaa lihaa. Ehkä omistaja kokee kypsennetyn lihan tarjoamisen mieluisammaksi kuin raa’an.
On toki totta, että kuumentaminen tuhoaa lihasta monia vitamiineja ja aminohappoja. On myös syytä muistaa, että raakaruokintaan liittyy enemmän mikrobiologisia riskejä kuin kypsennettyyn ravintoon.
Jos koirasi vatsa toimii, turkki kiiltää ja silmät loistavat kypsennetyllä liharuoalla, on tämä meidän mielestämme erittäin OK. Jos koirasi on pelkällä lihapohjaisella ruokavaliolla - olkoonkin kypsää tai raakaa, muistathan varmistaa monipuolisen ja tasapainotetun ruokavalion.
Huomaathan myös, että suosittelemme kypsentämään ainoastaan luuttomia lihatuotteita.
Tee koiran ruokinnasta helppoa
Lihapohjaisessa ruokintatavassa on yhtä monta lähestymistapaa kuin on ruokkijoitakin. Toiset nauttivat siitä, että saavat laskea päivittäiset ravintoarvot mikrogramman tarkkuudella – ja toiselle tämä ajatus olisi kauhistus. Joku saattaa kammoksua raa’an lihan käyttöä, ja suosii kypsennettyjä lihatuotteita. Toinen ruokkii koiransa sekaruokinnalla ja tarjoilee puolet täysravintonappulaa ja puolet lihaa. Tiedätkö mitä? Nämä kaikki tavat ovat ihan yhtä oikeita.
Oletpa pikkutarkka makrojen laskija tai suurpiirteinen 50/50-ruokkija, terveisemme kaikille ovat samat: Tee ruokinnasta sinun arkeesi ja mieltymyksiisi toimivaa. Mutta ennen kaikkea, tee lihapohjaisesta ruokinnasta helppoa. Lihapohjainen ruokinta ei tarvitse olla rakettitiedettä, vaan sen voi pitää simppelinä. Kunhan kokonaisuus säilyy eheänä ja monipuolisena viikkotasolla laskettuna, ei perusterveelle aikuiselle koiralle pitäisi päästä syntymään puutostiloja.
Helppo vaihtoehto raakaruokintaan ovat täysravintovalmisteet. Raakatäysravintopulliimme on lisätty kaikki koiran perusravitsemukseen tarvittavat vitamiinit, kivennäiset sekä kalsium – tietenkin koiralle optimaalisessa suhteessa. Pullat ovat helppokäyttöisiä kaiken kokoisten koirien raakaruokintaan.